Alaikäisten radikalisoitumisesta on tullut vakiintunut ongelma Euroopassa

Alaikäisten kiinnostus väkivaltaisia ääriliikkeitä kohtaan ja osallistuminen terroristiseen toimintaan on viime vuosina ollut kasvava trendi Euroopassa. Osallistuminen on kasvanut sekä radikaali-islamistista että äärioikeistolaista ideologiaa kannattavien nuorten keskuudessa.

Verkolla on keskeinen rooli alaikäisten radikalisoitumisessa ideologiasta riippumatta. Radikaalin materiaalin tuottaminen, kääntäminen ja jakaminen ovat tavanomaisia osallistumisen tapoja alaikäisille.

Myös väkivaltaiseen toimintaan osallistuminen on aiempaa yleisempää. Eurooppalaiset viranomaiset ovat viime vuosina keskeyttäneet useita epäiltyjä iskuhankkeita, joihin on osallistunut alaikäisiä. Euroopassa on viime vuonna tapahtunut myös yksi alaikäisen toteuttama radikaali-islamistinen terrori-isku.

Useat Euroopan maat ovat ilmaisseet huolensa lasten ja nuorten radikalisoitumisesta. Selvää on, että ilmiöstä on tullut pidempiaikainen kehityskulku, joka koskettaa myös Suomea. Suomessa nuoret aikuiset korostuvat tässä kontekstissa, mutta ääriaatteiden on havaittu vetoavan myös alaikäisiin.  Ilmiöstä on tehty kasvavassa määrin havaintoja viime vuosien aikana.

Lasten ja nuorten radikalisoitumisen torjunnassa viranomaisten välinen yhteistyö on olennaista. Suojelupoliisi on järjestänyt aiheesta koulutusta esimerkiksi kunnissa kasvatuksen toimialalla työskenteleville.

Verkkoyhteisöjen merkitys on keskeinen

Sosiaalisen median alustat ovat tuoneet radikaalit ideologiat sekä niitä edustavat toimijat ja yhteisöt aiempaa helpommin ja riskittömämmin nuorten ulottuville. Virtuaaliset yhteisöt muodostavat ääri-ideologioita kannattaville tai niistä kiinnostuneille tärkeän vertaisryhmän, jonka osana omia näkemyksiä voi voimistaa ja saada niille hyväksyntää.

Toiminnassa hyödynnetään suljettuja viestisovelluksia ja keskustelualustoja, joilla voidaan levittää propagandaa, kehottaa iskuihin ja ohjata iskujen tekemiseen. Virtuaaliympäristön ulkopuoliseen toimintaan kehotetaan ja rohkaistaan etenkin jäsenmäärältään suurista yhteisöistä irtaantuneissa suljetuissa pienryhmissä.

Sekä radikaali-islamistiset että äärioikeistolaiset verkkoyhteisöt ovat luonteeltaan kansainvälisiä, mutta on olemassa myös paikallisempia tai tietyn kieliryhmän edustajia yhdistäviä yhteisöjä. Myös suomalaisia nuoria osallistuu näihin yhteisöihin.

Verkko ei yleensä ole ainoa syy radikalisoitumiselle, vaan taustalla on monia altistavia tekijöitä. Verkkoyhteisöjen ja -ryhmien tarjoama yhteisöllisyys voi kuitenkin olla merkittävässä osassa radikalisoitumisessa. Niistä saatetaan hakea sosiaalista hyväksyntää tai merkityksellisyyden tunnetta.

Verkkotoiminnan merkityksen kasvun on havaittu lyhentäneen yksilökohtaista radikalisoitumisprosessia. Huolestuttavimmissa tapauksissa valmius väkivaltaiseen toimintaan saavutetaan aikaisempaa nopeammin.

Oma lukunsa ovat lähipiirissään ääriajattelulle altistuneet lapset ja nuoret. He ovat keskimääräistä alttiimpia radikalisoitumiselle. Ylisukupolvista radikalisoitumista on myös Suomessa sekä äärioikeiston että radikaali-islamistisen toiminnan piirissä.

Propagandassa hyödynnetään populaarikulttuuria

Radikaalit toimijat kohdistavat propagandaa lapsille ja nuorille, mutta alaikäiset voivat myös itse tuottaa aktiivisesti sisältöä toisilleen ja aikuisille. Radikaaleissa verkkoyhteisöissä lapset saattavat esiintyä itseään vanhempana ja omaksua samanlaisia rooleja kuin aikuiset.

Propagandan tuottajat ammentavat sisältöä nuorten keskuudessa suosituista peleistä ja populaarikulttuurista. Sekä radikaali-islamistisessa että äärioikeistolaisessa propagandassa hyödynnetään nykyään taitavasti lyhytvideoita, meemejä ja pelillistettyjä sisältöjä. Yksittäisten itsenäisten toimijoiden merkitys propagandantuotannossa on korostunut viime vuosina.

Maailmankuvaa rakennetaan usein yksilöllisesti, yhdistelemällä ajatuksia erilaisista ideologioista.