Kiina vahvistaa läsnäoloaan arktisella alueella

Ukrainaan kohdistuvasta hyökkäyssodasta johtuvien pakotteiden seurauksena Venäjästä on tullut entistä riippuvaisempi Kiinasta. Uusi tilanne luo edellytyksiä entistä tiiviimmälle Venäjän ja Kiinan väliselle yhteistyölle arktisella alueella. Kiina on päässyt vahvistamaan hiljalleen läsnäoloaan arktisella alueella Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Venäjästä onkin tullut Kiinalle ensisijainen reitti arktiselle alueelle.

Kiinan ja Venäjän tiivistyvä yhteistyö pohjoisessa näkyy monella tapaa. Venäjän ja Kiinan rannikkovartiostot partioivat ensimmäistä kertaa yhdessä arktisella alueella syksyllä 2024. Maat ovat järjestäneet yhteisiä sotilaallisia harjoituksia myös Suomenlahdella.

Venäjä saa Kiinalta myös teknologista tukea ja investointeja arktisen alueen energiahankkeisiin. Maiden alueeseen liittyvä tutkimusyhteistyö on tiivistynyt.

Kiihtyvä suurvaltakilpailu arktisella alueella heijastuu Suomeen

Arktinen alue on yksi keskeisistä suurvaltakilpailun näyttämöistä. Kiinan kasvava läsnäolo arktisella alueella kiihdyttää todennäköisesti kilpailua entisestään. Suomi on arktinen valtio, joten on selvää, että voimatasapaino alueella vaikuttaa myös Suomeen.

Tiedustelupalveluna Suojelupoliisin tehtävä on hankkia tietoa tällaisista Suomen kansalliseen turvallisuuteen merkittävällä tavalla vaikuttavista kehityskuluista.

Kiinan ja Venäjän suhteiden tiivistymisen vaikutukset Suomelle ovat moninaiset. Venäjä pitää Natoa suorana uhkana itselleen. Myös Kiina vastustaa kaikkia sotilaallisia liittoumia, joissa Yhdysvallat on mukana. Arktinen alue on tärkeä strategiseen tasapainoon liittyvien ydinaseiden ja niitä kuljettavien ohjusten kehittämisessä, käyttämisessä, havaitsemisessa ja torjunnassa.

Myös riski siitä, että osaamistamme ja teknologiaamme päätyy Kiinan kautta myös Venäjälle, on kasvanut. Suomella on monenlaista arktista osaamista, joka kiinnostaa Kiinaa ja Venäjää. Jäänmurtajien ja muiden jäävahvisteisten alusten rakennus on tästä vain yksi esimerkki.

Arktinen alue on keskeinen esimerkiksi satelliittiteknologian kannalta

Arktinen alue on sijainniltaan olennainen turvallisuuteen, kauppaan ja teknologiaan liittyvistä syistä. Jo pitkään on ollut tiedossa, että jääpeitteiden sulaminen avaa uusia merireittejä ja vapauttaa hyödynnettäväksi luonnonvaroja, kuten mineraaleja, kaasua ja öljyä. Kiina haluaa suurvaltana olla hyödyntämässä näitä mahdollisuuksia.

Arktinen alue on tärkeä myös satelliittiteknologian kannalta, sillä napa-alueet ovat sijainniltaan ihanteellisia satelliittimaa-asemille. Monet sotilas- ja siviilikäytössä olevat paikannus- ja viestintäjärjestelmät ovat riippuvaisia satelliittiteknologiasta.

Kiina on tavoitellut satelliittimaa-asemien perustamista Pohjoismaihin. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat suhtautuneet näihin hankkeisiin kriittisesti. Suomi on puuttunut tilanteeseen tekemällä maa- ja tutka-asemista luvanvaraisia. Lupia punnitaan nykylainsäädännön mukaan myös kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Kiina ajattelee myös, että suurvallalla pitää olla laivasto, jonka on kyettävä operoimaan missä tahansa, myös arktisissa olosuhteissa. Kiina pyrkii pitkällä aikavälillä hankkimaan itsenäisen operointikyvyn alueella. Siksi Kiina on panostanut muun muassa jäänmurtajakalustonsa kehittämiseen.

Venäjä tarvitsee Kiinaa

Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut merkittävällä tavalla arktisen alueen dynamiikkaan. Sodan vuoksi Arktisen neuvoston työ on pysähtynyt. Keskeisin muutos on tapahtunut kuitenkin Kiinan ja Venäjän suhteessa.

Vielä vuosikymmen sitten Venäjä suhtautui paljon nykyistä epäilevämmin Kiinan kanssa tehtävään arktiseen yhteistyöhön, koska se halusi säilyttää oman valta-asemansa alueella. Vaikka Kiinalla ja Venäjällä on yhteneviä tavoitteita ja yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt, suhteisiin liittyy edelleen myös epäluottamusta.

Kiinalla on nyt aiempaa parempi neuvotteluasema keskusteluissa arktisesta yhteistyöstä Venäjän kanssa kuin ennen hyökkäyssotaa. Venäjän sotateollisuus on hyvin riippuvainen Kiinasta tuotavasta teknologiasta. Venäjä saa Kiinasta muun muassa sotateollisuuden tarvitsemia mikrosiruja ja erilaisia komponentteja. Myös Venäjän taloudellinen riippuvuus Kiinasta on kasvanut. Kiinan tuen ansiosta Venäjä voi jatkaa aggressiivista toimintaansa Euroopassa.

Toisaalta Venäjää ei pidä myöskään liiaksi aliarvioida. Arktisella alueella Venäjä on yhä vahvempi toimija pitkän historiansa vuoksi, vaikka se joutuukin sietämään Kiinalta enemmän kuin aiemmin. Kuvaavaa on, että Venäjällä on yli 50 jäänmurtajaa, kun Kiinalla on niitä viisi.

Arktisen läsnäolon vahvistaminen on osa Kiinan laajempia tavoitteita

Kokonaisuudessa Kiina tavoittelee globaalia sotilaallista läsnäoloa, joten sen kiinnostus arktiseen on osa laajempia tavoitteita. Kiinalle keskeisintä on suurvaltakilpailu Yhdysvaltojen kanssa.

Kiina hyötyy siitä, että se on saanut Venäjästä aiempaa läheisemmän kumppanin Yhdysvaltain vastaisessa rintamassa. Kiina pyrkii vahvistamaan länsimaista riippumattomia kansainvälisiä rakenteita, joista Brics-maiden tiivistyvä yhteistyö on esimerkki.

Venäjä hyötyy itsekin länsimaista riippumattomien kansainvälisten rakenteiden vahvistumisesta, vaikka ne ovat selvästi Kiina-vetoisia.

Kiinalla ei ole halukkuutta painostaa voimakkaasti Venäjää ja vaarantaa hyvää kahdenvälistä suhdetta. Vakaa Venäjä vapauttaa Kiinan resursseja tärkeimpään eli suurvaltakilpailuun Yhdysvaltojen kanssa. Kiina voikin antaa asioiden edetä painollaan ja odottaa, että Venäjä joutuu pyytämään siltä apua.