Venäjä asemoi itseään uudelleen maailmalla

Kolme vuotta kestänyt sota Ukrainassa on pakottanut Venäjää asemoimaan itseään kansainvälisesti merkittävästi uudelleen. Venäjä esiintyy ulkopolitiikassaan itsevarmasti, mutta samaan aikaan on selvää, että maan painoarvo on laskenut globaalisti.

Muutos on ollut dramaattisin Venäjän ja länsimaiden suhteissa, jotka ovat aallonpohjassa. Venäjä on omalla toiminnallaan heikentänyt merkittävästi mahdollisuuksiaan vaikuttaa länsimaihin.

Kun tavanomaiset vaikuttamisen keinot ovat heikentyneet, Venäjän toiminta Euroopassa on muuttunut aggressiivisemmaksi. Toisaalta myös lännen mahdollisuudet vaikuttaa Venäjään ovat vähäisemmät, sillä länsi on tällä hetkellä entistä etäisempi venäläisille.

Asetelma kasvattaa huomattavasti väärinymmärrysten ja ylilyöntien mahdollisuutta. Kun perinteiset viranomaisyhteydet ovat lähes poikki, keskustelua käydään yhä enemmän julkisuuden kautta. Tiedustelutiedon tarve puolin ja toisin kasvaa, kun tietoa on tarjolla kehnosti tavanomaisia kanavia pitkin.

Venäjä tähyää itään ja etelään

Venäjä ei kuitenkaan ole niin eristyksissä maailmasta kuin lännestä katsottuna voisi näyttää. Olennaisin suunta, johon Venäjä nyt tähyää, on Kiina. Venäjä on sitonut itsensä yhä voimakkaammin Kiinaan ja sen ulkopoliittisiin tavoitteisiin. Selvää on, että Kiina on Venäjää vahvempi osapuoli. Venäjä ja Kiina pyrkivät vahvistamaan kansainvälisiä rakenteita, joissa länsimaat eivät ole mukana.

Venäjä katsoo globaalin etelän suuntaan eli Afrikkaan, Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan. Yksi areena tälle on Brics-maiden yhteistyö. Venäjä pyrkii kartoittamaan globaalissa etelässä kauppahankkeita, mutta lisäämään myös poliittista painoarvoaan, mikä näkyy esimerkiksi diplomaattipanostuksissa.

On selvää, ettei globaali etelä korvaa Eurooppaa, jonne suuri osa Venäjän kaupasta aiemmin suuntautui. Siihen vaikuttaa logistiikkakin – kaasuputkia ei rakenneta hetkessä uusiin suuntiin.

Globaalissa etelässäkään Venäjän toimintakenttä ei ole yksinkertainen. Palkkasotilasyhtiö Wagner toimi aiemmin yhtenä Venäjän vaikuttamisen kanavana useissa Afrikan maissa. Kesän 2023 vallankaappausyrityksen jälkeen Venäjän puolustusministeriö on purkanut Wagneria. Jäykkä virkakoneisto ei ole kyennyt korvaamaan ketterämpänä vaikuttamiskanavana toiminutta yhtiötä. Venäjä on siis tätä kautta myös menettänyt vaikutusvaltaansa Afrikassa.

Venäjä uhoaa, mutta haluaisi palauttaa kauppasuhteet Euroopan kanssa

Venäjän presidentti Vladimir Putin on ollut vallassa pidempään kuin yksikään eurooppalainen johtaja, mikä tuo hänelle tiettyä itsevarmuutta. Venäjän johto ei joudu ajattelemaan ratkaisujaan vaalisyklien mukaisesti, joten se ajattelee monessa asiassa voivansa väsyttää vastapuolen.

Venäjälle keskeinen vaikuttamisen tavoite on tuen heikentäminen Ukrainalle. Venäjän voi sanoa onnistuneen tässä osittain, sillä maa on kyennyt luomaan pidäkkeitä lännen antamalle sotilaalliselle tuelle. Toisaalta länsimaiden Ukrainalle annettava tuki on jatkunut ja syventynyt sodan pitkittyessä.

Vaikka Venäjä esiintyy itsevarmasti ja hyökkäävästi puheissaan, se haluaisi palauttaa kauppasuhteet Euroopan maiden kanssa. Venäjän toinen keskeinen tavoite onkin pakotteiden purkaminen tai vähintään lieventäminen.

Venäjä pyrkii kohdentamaan Euroopassa viestiään niille, jotka haluaisivat palauttaa normaalit kauppasuhteet. Suomessa Ukrainan tuki on ollut hyvin yksimielistä, mutta monessa muussa Euroopan maassa tilanne ei ole yhtä selvä. Talouteen liittyvät argumentit ovat keskiössä, kun Venäjän kohdistaa vaikuttamistaan.

Venäjän johdon maailmankuvassa länsimaat eivät ole absoluuttisen pahoja, vaan jakautuvat hyvään ja pahaan länteen. Länsimaiden johtajat edustavat niin sanottua pahaa länttä, joka pyrkii eristämään Venäjän. Hyvää länttä edustavat tavallinen kansa ja tahot, jotka olisivat valmiita jatkamaan kauppaa Venäjän kanssa. Venäjä ei arvosta demokratiaa eikä ymmärrä, että Euroopan maissa poliittinen johto heijastelee kansan mielipiteitä.

Selvää on, ettei paluuta vanhaan ole Euroopan ja Venäjän kauppasuhteissa kummankaan näkökulmasta. Euroopasta katsottuna luottamuksen palautuminen vaatisi radikaalin ja epätodennäköisen muutoksen Venäjällä. Venäjä puolestaan ei halua tulla uudelleen yhtä riippuvaiseksi lännestä kuin se oli ennen sotaa.

Pienet valtiot eivät ole Venäjän vaikuttamisen keskiössä

Euroopassa Venäjän vaikuttaminen kohdentuu etenkin suuriin maihin ja tietysti Ukrainaan. Venäjä ei ole kaikkivoipa vaikuttaja, vaan sotaa käyvä maa, joka joutuu priorisoimaan tekemisiään. Suomen kaltaiset pienet maat eivät ole Venäjän näkökulmasta merkittävimpiä vaikuttamisen kohteita.

Venäjä näkee itsensä suurvaltana, jonka päävastustaja on Yhdysvallat. Toisaalta Venäjä kokee olevansa myös uhattuna – ja toimivansa vastavuoroisesti silloinkin, kun se länsimaiden näkökulmasta eskaloi tilannetta. Venäjän keskeinen tavoite on ylläpitää omaa sisäistä vakauttaan.

Venäjä on Suomelle suurin uhka, mutta Venäjän näkökulmasta Suomi ei ole yhtä olennainen kuin toisinpäin. Venäjän näkökulmasta Suomen kaltaiset pienet maat ovat toimintakenttää suurten valtioiden intresseille. Venäjä näkee maailman, jossa pienistä valtioista tulisi suurempien valtioiden satelliittimaita, joista piittaamatta muutama suuri maa voisi sopia asioista keskenään.

Samaan aikaan Itämerellä on iso merkitys Venäjälle. Itämerellä seilaava varjolaivasto on tällä hetkellä taloudellisesti ja logistisesti kannattavin vaihtoehto Venäjälle kuljettaa öljyä meriteitse. Varjolaivaston käyttämisellä raakaöljyyn kohdistuvien pakotteiden kiertämisessä on suuri merkitys Venäjän talouden kannalta.

Venäjän ja Suomen suhde on muuttunut perustavanlaatuisesti. Venäjä suhtautuu Suomeen epäystävällisenä maana muun muassa Nato-jäsenyyden myötä. Se kokee, että Suomi on pettänyt sen luottamuksen ryhtymällä liittolaiseksi Yhdysvalloille.

Venäjä valmistautuu edelleen syvenevään vastakkainasetteluun länsimaiden kanssa ja pyrkii ylläpitämään työkaluja, joihin se voi tarpeen tullen turvautua. Se varustautuu monenlaiseen vihamieliseen toimintaan länsimaita ja myös Suomea vastaan. Varautuminen ei kuitenkaan ole osoitus päätöksestä ryhtyä tällaisiin toimiin välittömästi.