Venäjä pyrkii vaikuttamaan sabotaasilla Euroopan maihin

Useissa Euroopan maissa on nähty Venäjän tiedusteluun kytkeytyvää sabotaasia viimeisen kahden vuoden aikana. Tuhotyöt ovat yksi Venäjän vaikuttamisen muodoista Euroopassa. Toiminta on kohdistunut Euroopan isoihin maihin ja muutamaan muuhun valtioon.

Venäjän vaikuttamisen mahdollisuudet Euroopassa heikkenivät merkittävästi sen aloitettua laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainassa vuonna 2022. Venäjä on perinteisesti hyödyntänyt diplomaattipeitettä tiedustelussaan, mutta sodan alettua länsimaat ovat karkottaneet merkittävän määrän tiedustelu-upseereja suurlähetystöistä.

Venäjän tiedustelu on joutunut muuttamaan toimintamallejaan sopeutuakseen muuttuneeseen tilanteeseen. Venäjä elää sotayhteiskunnassa, mikä on heijastunut sen tapoihin toimia myös Ukrainan ulkopuolella.

Aiempaa aktiivisempi sabotaasitoiminta on seurausta tästä kehityksestä. Toiminta kytkeytyy pääosin Venäjän sotilastiedustelupalveluun GRU:hun. Se on osa Venäjän asevoimia, joten suorempi toiminta on sille tyypillisempää kuin toiselle ulkomaantiedustelun keskeiselle toimijalle, siviilitiedustelupalvelu SVR:lle. Venäjän liittovaltion turvallisuuspalvelu FSB toimii puolestaan enimmäkseen Venäjän rajojen sisällä, vaikka silläkin on toimivaltuudet ja myös historiaa ulkomailla toimimisesta.

Sabotaasi on saanut vakavampia muotoja

Aiemmin Venäjän tiedustelun ulkomailla toteuttamalle sabotaasille oli tyypillistä, että sen toteuttamisesta vastasivat Venäjän omat koulutetut tiedustelu-upseerit. Operaatioita oli harvemmin, mutta ne olivat huolellisemmin suunniteltuja ja kohdennetumpia strategisiin kohteisiin. Tästä esimerkkejä ovat GRU:n sotilasyksikkö 29155:n toteuttamat Skripalien salamurhayritys Britanniassa ja ammusvaraston räjäyttäminen Tshekissä vuonna 2014.

Tällä hetkellä Venäjä hyödyntää tuhotöiden toteuttamisessa välikäsiä, kuten rikollisia tai muita taloudellisesta hyödystä kiinnostuneita. He saattavat toteuttaa esimerkiksi tuhopolttoja pientäkin rahaa vastaan tietämättä, kuka alkuperäinen toimeksiantaja todellisuudessa on. Sijaistoimijat rekrytoidaan tyypillisesti sosiaalisessa mediassa, eivätkä he ole kovin ammattimaisia.

Tuhotyöt ovat kohdistuneet yksinkertaisiin ja helposti lähestyttäviin symbolisiin tai varsinaisen Ukrainalle annettavan tuen kannalta toisarvoisiin kohteisiin, kuten kauppakeskuksiin tai muihin heikommin suojattuihin kohteisiin. Mahdollinen kohde on Ukrainalle annettava sotilaallinen tuki, esimerkiksi sen valmistus, kuljetus tai varastointi.

Venäjän sabotaasitoiminta Euroopassa on kuitenkin saanut entistä vaarallisempia muotoja. Venäjä osoittaa toiminnallaan välinpitämättömyyttä jopa sivullisista uhreista. Sitä kuvaavat uutiset rahtiliikenteessä kuljetetuista itsesyttyvistä paketeista, joista Saksan ja Britannian viranomaiset kertoivat vuonna 2024 julkisuuteen.

Venäjä pyrkii luomaan pelkoa

Venäjä pyrkii sabotaasilla vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, kansalaisten turvallisuuden tunteeseen sekä kuormittamaan viranomaisia. Kohteilla ei itsessään ole kovinkaan suurta strategisen tason merkitystä. Esimerkiksi yksittäiset sotilaalliseen tukeen kohdistuvat tuhotyöt eivät vaikuttaisi merkittävällä tavalla rintamatilanteeseen Ukrainassa.

Haettu vaikutus on enemmän psykologinen. Venäjä haluaa luoda uhkatilan, jolla se yrittää vaikuttaa päätöksiin länsimaissa. Koska toiminnan taustalla on GRU, ovat myös tavoitteet sotilaalliset.

Varsinainen päätavoite on, että yleinen mielipide lännessä kääntyisi Ukrainan tukemista vastaan.

Venäjä pyrkii osoittamaan kykyään toimia myös lännessä sekä hakemaan neuvotteluasemia tulevaisuutta ajatellen. Vaikka toiminnan kohteet eivät ole strategisesti yhtä merkittäviä kuin aiemmin, niiden vaikutus on kasvanut.

Venäjän tiedustelupalveluiden toiminnassa voidaan hyvinkin nähdä muutoksia tulevaisuudessa. Kun sabotaasitapauksia tulee julkisuuteen, Venäjä voi keksiä uusia vaikuttamisen keinoja. Venäjä toimii usein opportunistisesti eli kokeilee erilaisia toimintatapoja, joista se kerää saatavilla olevat hyödyt.

Muutokset Venäjän ja lännen suhteissa vaikuttavat myös Venäjän toimintatapoihin. Jos esimerkiksi Venäjän tiedustelun toimintaedellytykset lännessä paranevat, Venäjä voi hyvinkin painottaa jälleen klassisempia tiedustelukeinoja toiminnassaan. Vasta pidemmällä aikavälillä nähdään, vakiintuuko nykyinen sabotaasitoiminta Venäjän tavaksi toimia.

Suomi ei ole keskeisin kohde, mutta sabotaasia ei voida poissulkea

Suomi ei ole todennäköisesti vaikuttavuuden ja huomioarvon kannalta erityisen keskeinen kohde Venäjän toiminnalle. Suomi ei ole Venäjän näkökulmasta keskeinen toimija, joka voisi vaikuttaa länsirintaman päätöksentekoon.

Sabotaasin uhka on silti todellinen ja otettava vakavasti täälläkin. Suomi on muuttunut Venäjän näkökulmasta epäystävälliseksi maaksi ja tiukentanut kannanottojaan Venäjää kohtaan. Suojelupoliisi on huomioinut sabotaasiuhkan arvioissaan jo jonkin aikaa.

Myös Suomessa Venäjän tukeman sabotaasitoiminnan todennäköisin kohde olisivat Ukrainan materiaalitukeen liittyvät toimijat, kuten puolustusteollisuus. Venäjän sabotaasitoiminta ei tällä hetkellä uhkaa kriittisten palveluiden toimintaa.