Valtiollisen vakoilun ja vaikuttamisen tilannekatsaus

Venäjä suhtautuu Suomeen epäystävällisenä maana

Venäjä on Suomelle keskeisin tiedustelun ja vaikuttamisen uhka lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Venäjän tiedustelua kiinnostaa Suomessa erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko, kuten Suomen Nato-politiikka, ja kriittinen infrastruktuuri, sotilaallinen puolustuskyky ja puolustusteollisuus. Venäjä yrittää hankkia Suomesta tietoa niin henkilö- kuin kybertiedustelun keinoin.

Vaikuttaminen on aina kuulunut Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden toimintaan, mutta sen kohteet ja aktiivisuus ovat vaihdelleet maailmanpoliittisesta tilanteesta riippuen. Natoon kuuluvat Venäjän rajanaapurit ovat sen tiedustelun erityisen mielenkiinnon kohteena. Venäjän ja länsimaiden välien viilennyttyä Venäjän vaikuttaminen on muuttunut astetta vakavampaan suuntaan, josta esimerkkinä voidaan pitää Venäjän sabotaasitoimintaa Euroopassa.

Suomessa Venäjän tiedustelupalvelut ovat hyödyntäneet perinteisiä vaikuttamisen keinoja, kuten informaatiovaikuttamista tai yhteydenpitoa poliittisiin päättäjiin ja toimittajiin. Venäjä hyödyntää erilaisia informaatiovaikuttajia länsimaiden ja Suomen vastaisten narratiivien vahvistamiseen ja historian vääristelyyn.

Venäjä pyrkii vaikuttamaan ulkomailla asuviin venäjänkielisiin muun muassa maanmiespolitiikalla sekä esimerkiksi venäjänkielisen väestön seuraaman perinteisen ja sosiaalisen median sekä pikaviestimien kautta. Tällaiset pyrkimykset eivät ole poissuljettuja Suomessakaan, mutta Venäjän vaikutusmahdollisuudet Suomen venäjänkieliseen väestöön ovat rajalliset.

Tällä hetkellä Venäjä suhtautuu Suomeen epäystävällisenä maana, joten myös suomalaisten on varauduttava aiempaa aktiivisempaan ja vihamielisempään vaikuttamiseen. Venäjä on kuitenkin sotaa käyvä maa, jonka päähuomio on muualla kuin Suomessa.

Venäjän kybertiedustelu on lisääntynyt ja tarkentunut Suomessa

Venäjän tiedustelupalveluiden Suomeen kohdistama toiminta kyberympäristössä on ollut jo vuosien ajan erittäin aktiivista, mutta se on lisääntynyt ja tarkentunut viime aikoina entisestään. Venäjän tiedustelupalveluiden Suomeen kohdistama kybertoiminta keskittyy pääosin valtionhallintoon sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kohteisiin.

Kybervakoilu tarjoaa kustannustehokkaan, monistuvan sekä ajasta ja paikasta riippumattoman väylän tiedonhankinnalle. Venäjä hyödyntää Suomea myös kyberkauttakulkumaana eli venäläiset tiedustelupalvelut käyttävät säännöllisesti Suomessa sijaitsevaa tietoverkkoinfrastruktuuria kolmansiin maihin kohdistuvissa kyberoperaatioissa.

Venäjän kybertoiminnan suorien ja epäsuorien vaikutusten riskit ovat kohonneet. Venäjä käyttää sodassaan Ukrainaa vastaan aktiivisesti kybervaikuttamista, jolla se pyrkii häiritsemään ja lamauttamaan ukrainalaisen yhteiskunnan toimintaa. Digitalisoituneessa maailmassa kybervaikuttamisen kohdistaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Siksi kyberhyökkäysten sekä informaatio-operaatioiden tahaton kohdistuminen Suomeen tai muihin ulkopuolisiin valtioihin on aiempaa todennäköisempää.

Näkyvänä ilmiönä kuluneen vuoden aikana ovat olleet venäjämielisten kyberhaktivistiryhmittymien Suomeen ja muihin länsimaihin kohdistamat palvelunestohyökkäykset. Kyberhaktivistitoiminta mukailee Venäjän etujen mukaista kybervaikuttamista ja on vähintään Venäjän valtion hyväksymää tai jopa ohjaamaa.

Venäjä on jo vuosia tarjonnut kyberrikollis- ja haktivistiryhmittymien toiminnalle suotuisat edellytykset tietyin rajoin, mutta viime vuosien aikana näihin liittyvä koordinaatio ja yhteistyö on mahdollisesti lisääntynyt. Hyödyntämällä sijaistoimijoita kybervaikuttamisessa Venäjän on mahdollista kiistää oma osallisuutensa.

Viimeaikaiset palvelunestohyökkäykset voidaan nähdä erityisesti kansalaisille suunnattuna viestinä. Niiden tavoitteena on ennen kaikkea epäluottamuksen ja pelotteen synnyttäminen.

Venäjän henkilötiedustelu on vaikeutunut Suomessa

Venäjän turvallisuus- ja tiedustelupalveluilla on perinteisesti ollut pysyvää läsnäoloa niin Suomessa kuin muissa maissa. Tiedustelupalvelujen edustajat ovat toimineet pääosin diplomaattisen peitteen suojassa.

Venäjän tiedustelun läsnäolo Suomessa ja muualla Euroopassa on kuitenkin merkittävästi vähentynyt hyökkäyssodan vastineena toteutettujen diplomaattipeitteellä toimineiden tiedustelu-upseerien karkotusten myötä. Tilanteeseen vaikuttavat myös matkustukseen kohdistuvat rajoitukset ja se, että yhä harvempi Suomessa haluaa sodan vuoksi olla tekemisissä venäläisten toimijoiden kanssa.

Venäjän henkilötiedustelun uhka ei kuitenkaan ole pitkällä aikavälillä vähentynyt, sillä Venäjän tiedontarpeet eivät ole kadonneet minnekään.

Muuttunut toimintaympäristö on ajanut myös Venäjän tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut muuttamaan toimintaansa. Venäjä pyrkii aikaisempaa enemmän hyödyntämään välikäsiä sekä muita peitteitä kuin diplomaattipeitettä. Ne eivät tule korvaamaan laajamittaisesti tai nopeasti diplomaattipeitteen hyödyllisyyttä. Venäjä yrittää myös edelleen sijoittaa tiedustelu-upseereitaan diplomaatin tehtäviin.

Venäjän tiedustelutoimijat joutuvat enenevässä määrin toimimaan Venäjältä käsin. Tiedustelua voi kohdistua Venäjällä oleviin tai matkustaviin, Suomessa asuviin henkilöihin. Myös epäasiallisten keinojen käyttö on mahdollista Venäjällä.

Suomeen kohdistuu Kiinan vaikuttamista ja tiedustelua

Kiinan tiedustelullinen kiinnostus Suomea kohtaan on jatkuvaa ja pitkäaikaista. Kiina kohdistaa Suomeen henkilötiedustelua ja kybervakoilua. Suurvaltakilpailu, länsimaiden lisääntyvä Kiina-kriittisyys, vientirajoitteet sekä Kiinan sisäinen tilanne vaikuttavat Kiinan kiinnostuksen kohteisiin.

Kiinan tiedustelu kohdistuu ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon, arktisiin kysymyksiin, huipputeknologiaan sekä Kiinan hallinnon uhkaksi katsomiin ryhmiin. Myös Nato-jäsenyys ja sen vaikutukset Suomen suhtautumiseen Kiinaan ovat lisänneet Suomeen kohdistuvaa kiinnostusta. 

Kiinan vaikuttaminen on globaalia ja myös Suomi on sen kohteena. Sitä harjoittavat useat Kiinan valtioon ja kommunistiseen puolueeseen yhdistyvät organisaatiot. Kiinan vaikuttaminen ja tiedustelu kytkeytyvät usein läheisesti toisiinsa, ja myös vaikuttamista pyritään tekemään peitellysti.

Vaikuttamisen tavoitteena on Suomessakin muun muassa ohjata poliittista päätöksentekoa ja Kiinasta käytävää keskustelua Kiinan päämäärien mukaiseen suuntaan ja välttää Kiinan näkökulmasta epätoivottavien aiheiden käsittelyä. Vaikuttamista kohdistetaan esimerkiksi poliittisiin päättäjiin, julkiseen mielipiteeseen ja Suomessa asuvaan kiinalaistaustaiseen väestöön.

Kiina harjoittaa Suomessa myös pakolaisvakoilua eli kerää tietoa, valvoo ja pyrkii kontrolloimaan Suomessa asuvia entisiä ja nykyisiä kansalaisiaan. Tyypillisesti pakolaisvakoilun kohteena ovat henkilöt, jotka edustavat jotain Kiinan hallinnon uhkaksi itselleen katsomaa ryhmää. Kiinan viranomaiset voivat kohdistaa tällaisiin henkilöihin tai heidän Kiinassa asuviin läheisiinsä häirintää.

Kiinan kyberoperaatioissa korostuvat kriittisen infrastruktuurin kohteet ja kuluttajaverkkolaitteiden hyödyntäminen

Kiina kohdistaa Suomeen kyberoperaatioitaan sekä hyödyntää aktiivisesti suomalaista tietoverkkoinfrastruktuuria kolmansiin maihin kohdistuvissa kyberoperaatioissaan. Kiinan kyberoperaatioiden kyvykkyydet ja kohdistaminen ovat viime aikoina keskittyneet lisääntyvästi länsimaiseen kriittiseen infrastruktuuriin. Kiina pyrkii luomaan mahdollisuuden länsimaihin kohdistuvaan kybervaikuttamiseen.

Kybervaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvan tiedustelu-uhkan lisääntyminen länsimaissa kasvattaa Suomen kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa.

Kiinalaiset kyberuhkatoimijat hyödyntävät operaatioissaan enenevissä määrin heikosti suojattuja kuluttajaverkkolaitteita. Näihin laitteisiin liittyvässä systemaattisessa tunkeutumisessa ja toimintainfrastruktuurin rakentamisessa hyödynnetään laajalti myös kiinalaisia it-alan yksityisiä yrityksiä.

Muutoksen taustalla on sekä pienempi kiinnijäämisen riski että haavoittuvien laitteiden merkittävän suuri määrä. Yhä useammassa kuluttajalaitteessa on internetyhteys, ja erityisesti suojaamattomat ja päivittämättömät kotireitittimet muodostavat tällä hetkellä merkittävän riskin kansalliselle turvallisuudelle.

Kiina havittelee huippuosaamista ja -teknologiaa ulkomailta

Kiina tavoittelee kansainvälistä johtoasemaa keskeisissä murrosteknologioissa, joihin kuuluvat muun muassa tekoäly ja kvanttiteknologia. Kiina pyrkii hankkimaan ulkomailta teknologiaa oman taloudellisen kehityksensä tueksi muun muassa investointeja, muuta kaupallista yhteistyötä ja tutkimusyhteistyötä hyödyntäen.

Kiina hankkii ulkomailta osaamista ja teknologiaa myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Kiinan asevoimiin linkittyy Kiinassa useita kymmeniä yliopistoja, ja Kiinan tarvitsemaa osaamista pyritään siirtämään Kiinaan myös akateemisen yhteistyön avulla.

Yhdysvaltojen Kiinalle asettamat puolijohteiden ja niiden valmistusteknologian vientirajoitteet kasvattavat Kiinan tarvetta hankkia tietoa myös tiedustelun keinoin. Myös Suomessa on runsaasti sellaista teknologista osaamista, josta Kiina on kiinnostunut.

Myös eräät muut maat kohdistavat Suomeen vakoilua

Suomi kiinnostaa tiedustelullisesti erityisesti Venäjää ja Kiinaa, mutta myös joitain muita maita, kuten Irania. Autoritaariset valtiot kohdistavat vakoilua ja vaikuttamista usein henkilöihin, jotka kuuluvat lähtömaassaan poliittiseen oppositioon tai muuhun vallanpitäjien uhkaksi katsomaan ryhmään.