Radikaaliin äärioikeistoon liittyvät havainnot ovat kasvaneet turvallisuusselvityksissä

Suojelupoliisin tekemien turvallisuusselvitysten määrä on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2019 turvallisuusselvityksiä tehtiin vajaat 70 000. Vuonna 2024 selvitysten määrä nousi ensimmäistä kertaa yli sadan tuhannen.

Järjestäytyneeseen tai terrorismiin kytkeytyvään äärioikeistoon, kuten oikeuden päätöksellä lakkautettuun Pohjoismaiseen Vastarintaliikkeeseen, liittyvien havaintojen määrä on noussut selvästi Suojelupoliisin tekemissä turvallisuusselvityksissä viime vuosina. Havaintojen määrä on kuusinkertaistunut sitten vuoden 2019. Havaintojen määrän kasvu ei kerro suoraan äärioikeiston aktiivisuuden kasvusta, vaikka se onkin yksi selittävistä tekijöistä. Taustalla vaikuttaa valvontaan suunnattujen resurssien kasvu.

Suojelupoliisin terrorismin torjunnan uhka-arviossa on todettu useamman vuoden ajan, että radikaali-islamismi ja äärioikeisto muodostavat merkittävimmän terrorismin uhkan Suomessa. Ääriliikehdintä pitää sisällään monenlaisia vakavuusasteita, joista terroristinen toiminta on vakavin ja harvinaisin muoto.

Todennäköisimmän terroristisen isku-uhkan muodostavat yksittäiset toimijat ja pienryhmät. Järjestäytynyt äärioikeisto voi toimia alustana yksittäisten henkilöiden ja pienryhmien radikalisoitumiselle ja kohottaa heidän väkivaltaisen toimintansa uhkaa.

Turvallisuusselvityksissä havaittujen äärioikeistoon liittyvien kytkösten voimakkuus vaihtelee. Joukossa on kasvavassa määrin ajallisesti tuoreita havaintoja. Valtaosa vakavista havainnoista liittyy järjestäytyneeseen äärioikeistoon tai äärioikeistolaiseen terrorismiin. Vakavimmillaan kyse on ollut siitä, että vahvoja yhteyksiä järjestäytyneeseen äärioikeistoon omaava henkilö on hakeutunut turvallisuuskriittiseen tehtävään tai organisaatioon.

Äärioikeisto ei ole pyrkinyt järjestelmällisesti tietyille aloille

Suojelupoliisi ei ole havainnut viitteitä siitä, että järjestäytyneeseen äärioikeistoon kytkeytyvät henkilöt olisivat pyrkineet laajamittaisemmin tietyille työnantajille tai tiettyihin tehtäviin. Havaintoja tehdään sitä enemmän, mitä suuremmasta organisaatiosta on kyse, sillä niille tehdään enemmän turvallisuusselvityksiä. Eniten havaintoja tehdään rakennus- ja it-alan turvallisuusselvityksissä.

Kaikista turvallisuusselvityksistä noin 2-4 prosentista löytyy työnantajalle ilmoitettavaa tietoa. Tällaisissa tapauksissa Supo antaa työnantajalle kirjallisen ilmoituksen.

Yleisimmin kirjalliset ilmoitukset liittyvät mainintoihin poliisin rekistereissä tai talousvaikeuksiin – nämä kattavat noin 90 prosenttia tapauksista. Äärioikeistoon liittyvien havaintojen osuus kaikesta työnantajille ilmoitettavasta tiedosta ei ole suuri, vaikka havaintojen määrä onkin noussut.

Suojelupoliisi käyttää aina tapauskohtaista harkintaa päättäessään, onko jokin asia olennaista ilmoittaa mahdolliselle työnantajalle. Kaikki tehdyt havainnot eivät siis päädy automaattisesti työnantajan tietoon.