Venäjä yrittää kiertää pakotteita yhä useammin EU:n sisäisillä hankintaketjuilla
Venäjän keinot kiertää sille asetettuja pakotteita ja vientirajoituksia ovat yhä vaikeammin tunnistettavissa. Hankintareittien mutkistuessa yritykset voivat olla tietämättään osallisina niiden kiertämisessä.
Venäjä etsii koko ajan uusia ja hienovaraisempia keinoja kiertääkseen sille asetettuja pakotteita ja vientirajoituksia. Yhä useammin Venäjä ketjuttaa hankintojaan myös Euroopan unionin sisämarkkinoilla.
Venäjä pyrkii kätkemään entistä tehokkaammin hankintaketjuja, koska länsimaiset viranomaiset ovat tietoisempia sen tavoista kiertää pakotteita ja vientirajoituksia. Kun hankintaketjuissa on mukana yhä enemmän välikäsiä, viranomaisten ja yritysten on entistä vaikeampi tietää kenen kanssa ne kauppaa lopulta käyvät.
Hankintaketjujen ulottaminen Euroopan unionin sisämarkkinoille tarkoittaa, että yhteydenotto suomalaiselle yritykselle voi tulla Suomesta tai jostakin muusta EU-maasta. Yhteydenotossa ei välttämättä näy selkeää kytkentää Venäjälle tai EU:n ulkopuoliseen maahan.
Hankintojen ketjuttamisessa käytetään peitteenä sekä yksittäisiä yrityksiä että laajempia hankintaverkostoja, joiden kautta Venäjä voi ohjata tarvittavaa materiaalia maahan.
EU:n sisämarkkinoilla alkavat ketjut jatkuvat usein pitkää välitysketjua hyödyntäen EU:n ulkopuolisissa kolmansissa maissa.
Pakotteiden vaikutus näkyy Venäjällä
Venäjä pyrkii pakotteita ja vientirajoituksia kiertämällä hankkimaan itselleen tarpeellisia tuotteita ja teknologiaa.
Suomalaisilla yrityksillä, yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on runsaasti kansainvälisesti arvostettua osaamista ja edistynyttä teknologiaa. Venäjän hankintapyrkimysten kohteena voi olla niin huipputeknologia kuin tavanomaiset komponentit, kuten piirilevyt. Sitä kiinnostavat esimerkiksi erilaiset elektroniset komponentit, mittauslaitteet, työstökoneet, materiaalitekniikka, optiikka, meriteknologia ja kvanttiosaaminen.
Venäjän hankinnan kohteina ovat myös EU:n asetuksella vientivalvotut kaksikäyttötuotteet. Kaksikäyttötuotteilla tarkoitetaan teknologiaa tai tuotteita, jotka soveltuvat sekä siviili- että sotilaskäyttöön tai joukkotuhoaseiden kehittämiseen.
Venäjälle asetetut pakotteet ja vientirajoitukset hankaloittavat ja hidastavat niiden alaisten tuotteiden hankkimista maahan sekä tekevät niistä kalliimpia. Venäjä tarvitsee hankintoja ennen kaikkea ylläpitääkseen sotilaallista kyvykkyyttään.
Venäjä kiertää pakotteita mahdollistaakseen sodankäynnin
Euroopan unioni ja muut länsimaat ovat asettaneet pakotteita vastauksena Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan. Pakotteet ovat ulkopoliittisia toimenpiteitä, joiden yhtenä tavoitteena on heikentää Venäjän kykyä jatkaa hyökkäystään Ukrainaa vastaan. Pakotteet koskevat esimerkiksi energia-, kuljetus-, teknologia- ja puolustussektoreita. Viime aikoina toimenpiteitä on kohdistettu myös pakotteiden kiertämisen estämiseen.
Venäjä pyrkii kiertämään erityisesti teknologian tuontiin ja energian vientiin kohdistettuja pakotteita, koska ne vaikuttavat sen mahdollisuuksiin käydä sotaa Ukrainassa. Lisäksi se todennäköisesti pyrkii jatkossakin vaikuttamaan EU-maiden päätöksentekoon uusista pakotteista sekä kohdistamaan vastatoimia EU:n ja muiden länsimaiden asettamille pakotteille.
Poikkeaviin yhteydenottoihin syytä kiinnittää huomiota
Venäjän hankintareittien mutkistuessa ja kytkeytyessä entistä enemmän EU:n sisämarkkinoille, yritykset voivat olla tietämättään osallisina pakotteiden ja vientirajoitusten kiertämisessä.
Yritysten on syytä kiinnittää huomiota tavanomaisesta poikkeaviin hankintapyrkimyksiin tai yhteydenottoihin. Yhteydenotto voi tulla esimerkiksi hiljattain perustetulta yritykseltä tai yritys voi sijaita maassa, jonka toimintaympäristö ei ole entuudestaan tuttu. Yrityksellä voi olla pitkä historia kaupankäynnistä Venäjän kanssa tai se on voinut muuttaa toimintaansa merkittävästi aikaisemmasta esimerkiksi viennin, tuonnin ja hankintojen maksujärjestelyjen osalta.
Yritysten on myös syytä kiinnittää huomiota sellaisiin liikekumppaneihin, joiden viestintä tapahtuu vain erilaisten välikäsien kautta tai valtakirjalla yritystä edustavien kanssa. On hyvä suhtautua varauksellisesti myös epätavallisiin maksujärjestelyihin, joissa ostaja esimerkiksi haluaa maksaa hankinnan kolmannen osapuolen avulla tai veroparatiiseissa sijaitsevien pankkitilien kautta.
Tehokkaalla sopimushallinnalla ja hyvällä asiakkaiden tuntemisella yritykset voivat vähentää riskiä joutua tahtomattaan osaksi pakotteiden tai vientirajoitusten kiertämisverkostoa.
Yrityksillä vastuu pakotteiden ja vientirajoitusten noudattamisesta
Yritysten on tiedettävä, kenen kanssa ne käyvät kauppaa. Niillä on viime kädessä vastuu varmistaa, mihin myytävät tuotteet lopulta päätyvät.
Yritysten ja muiden yksityisten toimijoiden on hyvä tiedostaa pakotteiden ja vientirajoitusten kiertämiseen liittyvät riskit. Yritysten johdolla on EU:n pakotteiden ja vientirajoitusten noudattamisessa rikosoikeudellinen vastuu. Liiketoimet pakotteiden alaisten toimijoiden kanssa voivat vaikuttaa kielteisesti myös yrityksen omaan liiketoimintaan sekä maksu- tai rahoitusyhteyksiin.
Rikosoikeudellisten seuraamusten lisäksi pakotteiden ja vientirajoitusten kiertämiseen osallistuminen on yritykselle merkittävä mainehaitta. Haitta ei välttämättä koske vain yrityksen omaa mainetta. Sitä voi seurata myös pakotteita tai vientirajoituksia kiertävän yrityksen sidosryhmille ja asiakkaille.
Yleisiä tullimenettelyjä ja tullirikoksia koskevissa asioissa yritykset voivat olla yhteydessä Tulliin. Pakotteisiin ja niiden tulkintaan sekä kaksikäyttötuotteiden vientirajoituksiin ja viennin luvanvaraisuuteen liittyvissä asioissa neuvoo ulkoministeriö.
Suojelupoliisin tehtävänä on valvoa yhdessä muiden viranomaisten kanssa, ettei Suomesta tai Suomen kautta viedä teknologiaa tai tuotteita, joihin kohdistuu vientirajoituksia. Jos yritys tai organisaatio joutuu epäilyttävän lähestymisen kohteeksi, asiasta voi olla yhteydessä Suojelupoliisiin verkkosivujen yhteydenottolomakkeen kautta.
Varjolaivastolla on keskeinen rooli pakotteiden kiertämisessä
Suomenlahti on Venäjälle tärkeä öljyn ja kaasun kuljetusreitti, jonka toiminnan se haluaa turvata.
Itämerellä kulkee viikoittain kymmeniä niin sanottuun varjolaivastoon kuuluvia aluksia, joita Venäjä käyttää öljylle asetetun hintakaton ja muiden energianvientiin kohdistettujen pakotteiden kiertämiseen. Kaikkiaan Venäjän varjolaivastoon kuuluu satoja aluksia. Ne eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä laivastoa, sillä aluksilla on erilaisia peiteltyjä ja muuttuvia omistajuus- ja vakuutusjärjestelyjä ja ne purjehtivat useiden valtioiden lippujen alla.
Energiaan ja sen kuljettamiseen kohdistuvien pakotteiden kiertämisellä on suuri merkitys Venäjän talouden kannalta. Öljy- ja kaasutulot muodostavat noin kolmasosan federaatiobudjetin tuloista.
Varjolaivasto aiheuttaa merkittävän ympäristöriskin Itämerellä esimerkiksi alusten heikkokuntoisuuden, puutteellisten vakuutusten, miehistön mahdollisen epäpätevyyden ja haasteellisten navigointiolosuhteiden takia. Öljyonnettomuudella olisi pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia Itämeren rantavaltioille, todennäköisesti myös Venäjälle.
Jos läntiset rantavaltiot asettavat uusia pakotteita tai muita rajoituksia Suomenlahden käytölle, Venäjä reagoi todennäköisesti vastatoimilla. Se voi esimerkiksi informaatiovaikuttamisessaan yrittää luoda uhkakuvia sotilaallisesta eskalaatiosta, jos se tulkitsee EU-maiden rajoittavan meriliikennettään Itämerellä. Venäjän riippuvuus Suomenlahden liikenteestä kuitenkin todennäköisesti rajoittaa sen valmiutta vastatoimiin.
Suomalaiselta myyjältä välikäsiin EU:n sisällä ja sitten ostajalle EU-alueen sisällä. EU-ostajalta välikäsiin EU-alueen ulkopuolelle, sitten ilmoitetulle loppukäyttäjälle, jonka jälkeen todelliselle loppukäyttäjälle joka on ennalta tuntematon toimija EU-alueen ulkopuolella.